Pajoilla puretaan työllistymisen esteitä
Työpajoilla toteutetaan nuoren omat lähtökohdat huomioivaa sosiaalipedagogista ajattelumallia, jossa nuori itse on aktiivinen toimija. Nuoren elämänhallintaa, kouluttautumista ja työllistymistä tuetaan henkilökohtaisen ja ryhmäohjauksen avulla. Lähtökohtana ovat nuoren henkilökohtaiset tarpeet ja oman elämäntilanteen selkeyttäminen. Paikallista ja alueellista vaikutettavuutta saavutetaan toimimalla yhteistyössä eri toimijatahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Pajatoiminnalla ehkäistään yhteiskunnasta sivuun joutumista ja syrjäytymistä sosiaalisista suhteista, koulutuksesta, työhön osallistumisesta ja yhteisöllisestä toiminnasta.
Työpajalle tullaan pääasiallisesti TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalipalvelujen sekä etsivän nuorisotyön sekä oppilaitosten ja muun yhteistyöverkoston kautta. Pajat toimivat osana moniammatillista verkostoa ja täydentävät sen toimintaa tehokkaasti. Nuorten pajajakson aikaisia tukitoimenpiteitä ovat työkokeilu, palkkatukityö, kuntouttava työtoiminta, työssäoppiminen ja työharjoittelu, työelämään tutustuminen, muu nuoren tarpeesta lähtevä erityisjärjestely (esim. yhdyskuntapalvelu).
Työpajatoimintaa jo yli 30 vuotta
Nuorten työpajatoimintaa on toteutettu useilla paikkakunnilla jo yli 30 vuotta. Työpajatoiminnan tarve on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti riippumatta nuorisotyöttömyyden vaihteluista.Nuorten työpajatoiminta on osa nuorisolaissa 1285/2016 säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista ja se toteuttaa osaltaan nuorisotakuuta. Nuorten työpajatoiminnan järjestämistä nuorisolain ohella ohjeistetaan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksessä (8.10.2014, dnro 10/ 600/2014) ”Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset”. OKM jakaa vuosittain valtionavustusta nuorten työpajatoimintaan ja toiminnan kehittämiseen.Valtionavustuksiin liittyvä päätöksenteko on siirretty aluehallintovirastoille.
Työpajatoiminta on osa sosiaalisen työllistämisen toimialaa, joka tarjoaa monialaisessa yhteistyössä laadukkaita, peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä työ- ja toimintapaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Työpajatoiminta sijoittuu nuorisopolitiikan ohella vahvasti koulutus-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan sektoreille. Työpajat toimivat sektoreiden reuna-alueilla ja niiden välisillä rajapinnoilla. Alueellisesti ja paikallisesti työpajatoimintaa kuvaa monialainen yhteistyö.
Valmennus on työpajojen perustehtävä. Valmennuksen keskiössä ovat tuki työn teknisten taitojen ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen, työelämä- ja työyhteisötaitojen parantamisessa sekä työelämässä tarvittavien arjenhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistumisessa. Työpaja on siis yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään parantamaan yksilön arjen hallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön.Työpajatoiminta on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista.
Valmennusmenetelmät ja tavoitteet vaihtelevat eri valmennuspalveluiden mukaisesti. Valmennuspalveluiden käyttäjäasiakkaan eli valmentautujan asiakasprofiili on valtakunnallisesti muuttunut viime vuosina entistä enemmän monialaista palvelua tarvitsevaan suuntaan. Tämä on nostanut kuntouttavien valmennuspalveluiden tarvetta ja tarjontaa, valtakunnallisella tasolla moninkertaistanut tarjonnan viimeisten vuosien aikana.
Työpajatoiminnan matalimman kynnyksen valmennuspalvelu on starttivalmennus. Starttivalmennuksessa keskeisessä roolissa on yksilövalmennus, jota usein toteutetaan ryhmävalmennuksena. Starttivalmennuksen tavoite on valmentautujan toimintakyvyn kartoittaminen, arjen asioiden ja elämänhallinnan tukeminen. Kuntouttavan valmennuspalvelunkeskeisin tavoite on valmentautujan työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen, opiskelu- ja työelämänvalmiuksien parantuminen (keskeinen valmennussopimus on kuntouttava työtoiminta).Työelämään valmennuspalvelun tavoite on kehittää valmentautujan työtaitoja ja–valmiuksia, jolloin työvalmennuksen rooli nousee keskiöön (valmennussopimuksena esimerkiksi työkokeilu). Työpajan nivelvaiheen tuki siirryttäessä avoimille työmarkkinoille, seinätön valmennus, on syntynyt työelämän muutoksen myötä. Työn muutos, kuten uudet työtehtävät ja – alat, loivat tarpeen laajentaa perinteistä työpajatoimintaa (valmennussopimuksena esimerkiksi palkkatuettu työ).
Työpajojen valmennuspalvelut sisältävät työ-, yksilö- ja ryhmävalmennusta. Työvalmennus on valmentautujan yksilöllisten tarpeiden ja valmiuksien mukaan tapahtuvaa työ- ja toimintakyvyn edistämistä, joka on suunnitelmallista, tavoitteellista ja työn avulla tapahtuvaa. Yksilövalmennus on työvalmennusta tukevaa toimintaa, jossa yksilövalmentaja perehtyy valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja tarjotaan monialaista tukea toimintakyvyn parantumiseksi.
Työpaja on tekemällä oppimisen toimintaympäristö, joka korostaa toiminnallisuutta. Tekeminen on konkreettista taitojen oppimista ja osaamisen kerryttämistä erilaisten harjoitus- ja tilaustöiden avulla. Työpajalla on mahdollisuus rakentaa työ-, toiminta- ja oppimiskokonaisuuksia.
Työpajojen vaikuttavuutta mitataan useilla mittareilla. Keskeistä on valmentautujien sosiaalisen vahvistumisen todentaminen, johon työpajoilla on käytössä Sovari- mittari. Mittari kuvaa valmentautujan subjektiivista kokemusta valmennusjaksostaan työpajalla ja mittari täydentää palveluiden tilastollista vaikuttavuustietoa, kuten sijoittumistilastoja. Työpajatoiminta on vaikuttavaa, vuonna 2016 työpajavalmennukseen osallistuneista nuorista 71,3 % sijoittui positiivisesti työpajavalmennusjakson päätyttyä. Tietoa nuorten työpajatoiminnasta vuonna 2016 valtakunnallisesti ja alueellisesti löytyy osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161285.
Työpajapalvelun merkitys ja vaikuttavuus nuorelle:
- Elämäntilanteen selkiytyminen
- Arjen taitojen vahvistuminen
- Jatkosuunnitelmien hahmottuminen
- Sosiaalisten taitojen kehittyminen
- Työ- ja toimintakyvyn kehittyminen
- Opiskeluvalmiuksien kehittyminen
- Koulutukseen motivoituminen ja valmentautuminen
- Peruskoulun loppuun suorittaminen
- Ammatinvalinnan selkiytyminen
- Keskeytyneiden opintojen jatkaminen
- Työelämävalmiuksien kehittyminen
- Työkokemus ja ammattitaidon kehittyminen
- Koulutukseen ja työelämään sijoittuminen
”Olen saanut tukea ja huomiota asioissa, johon en ole tottunut saamaan apua. Uskon pärjääväni nyt paremmin, ja olen löytänyt suunnan, mitä kohti haluan mennä. Uskon, että minulla on kykyjä.”
Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittari
Sovari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari, jolla tuodaan esille palveluiden laatua ja sosiaalisesti vahvistavia vaikutuksia. Sovari-mittaria ylläpitää Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY), joka kerää sosiaalisen vahvistumisen tietoa työpajatoiminnan vaikuttavuudesta.
Sovari-kyselyssä valmentautujat kuvaavat omin sanoin myös, mitä myönteistä työpajajakso on heille antanut. Vastaukset kuvastavat niin arjenhallinnan, itsetuntemuksen ja sosiaalisten taitojen kohentumista kuin elämänhallinnan sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksien parantumistakin.
Tärkeimpiä otoksia vuoden 2019 Sovari-raportista
Tärkeimpiä otoksia vuoden 2018 Sovari-raportista
Tutustu vuoden 2018 täydelliseen Satakunnan alueen Sovari-raporttiin tästä linkistä saadaksesi lisätietoa.
Tärkeimpiä otoksia vuoden 2017 Sovari-raportista
Sovari-mittari perustuu valmentautujien itsearvioinnille ja pohjautuu anonyymiin internet-kyselyyn. Tutustu täydelliseen Satakunnan alueen Sovari-raporttiin tästä linkistä saadaksesi lisätietoa.
Valmentautujien palautteita
”Työpajalla jokainen saa olla oma itsensä ja tuntea olonsa hyväksytyksi.”
”Työpajalla tutustuin uusiin ihmisiin, vaikka minulla oli luottamuspula, sain kaverin.”
”Työpajalla itseluottamukseni parantui, koska ei ole työtön ja ei tarvitse olla koko ajan kotona.”
”Työpajalla erilaisuutta ei tarvitse jännittää.”
”Työpajan kautta olen saanut uskon parempaan huomiseen ja itsetunnon nousemiseen. Saanut kuulua yhteiskuntaan.”
